fin: no pakko kai minunkin on sitten...

mea sen aloitti, tira jatkoi ja sitten se levisi kaikkialle. eli kuka halaa keta ja kenelle kaannetaan selka.

lusikka erittain hyva, samoin jompikumpi selallaan ja toinen kylkeen kietoutuneena. mutta taytyy myontaa, etta olen hieman eri mielta tiran kanssa: tira julistaa naisen sylissaolemisen puolesta ja vaikka myonnankin, etta tiran suosimassa asetelmassa on etunsa, niin samaan hengen vetoon vaadin kylla ehdottomasti oikeuden olla myos sylissapitajan osassa. molempi parempi.

vaikka olenkin sen verran vanhanaikainen, etta suosin itseani pidempaa miesta (ei ihan hirvean haastavaa, kun en itse ylla kuin 160cm korkeuteen), niin en pida liian pitkista ja harteikkaista miehista, vaikka kauempaa kovasti silmaa miellyttaisivatkin. tama pohjautuu ihan henkilokohtaiseen empiiriseen testaamiseen: edellisessa suhteessa mies oli lahes parimetrinen ja urheilullisen harteikas luokkaa ladonovi. lahikaytto tuntui kuukausien treenin jalkeenkin kovasti kompelolta ja tunsin vain aina olevani kovin pieni ja hentoinen neitiolento. ei kivaa pitemman paalle.

vasen kuva: liian pitka mies - alla 10cm korkoja ja silti muistutan miehen rinnalla lahinna pygmia

oikea kuva: bueno - alla 5cm korkoja ja mies on juuri oikean mittainen

oikeastaan sen voisi maaritella nain: optimaalinen pituusero = kasvokkain seisoessa mies on juuri oikealla korkeudella suudellakseen neidin otsaa (tama siis ilman korkoja) ...muut samaa mielta?

sitapaitsi sankyyn palataksemme, mika onkaan parempi tapa nautiskella kumppanin hyvin muodostuneesta selasta ja harteista kuin lusikointi "vaarinpain"? heraamista ajatellen myos talla asetelmalla on etunsa...

"poor baby. can we make spoons?"

- fabienne, pulp fiction